Tekoälytulkkaus on tullut jäädäkseen, ja se on uusi, nykypäivän vaatimuksiin vastaava tulkkausmuoto muiden rinnalla. Kotimaisena toimijana haluamme Tulkalla olla mukana tässä muutoksessa vastuullisesti ja kehittää palvelua yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Mitä teknologian taustalla tapahtuu juuri nyt, ja miten se näkyy käytännön arjessa? Tulkan teknologiajohtaja Janne Walli ja asiakkuuspäällikkö Joel Salonen avaavat tekoälytulkkauksen nykytilaa ja käynnissä olevaa murrosta.

Miten tekoälytulkkaus toimii

Wallin mukaan tekoälypohjainen tulkkaus on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Erityisesti puheentunnistusmallien kehitys sekä kielimallien kontekstuaalisen ymmärtämisen kehitys ovat parantaneet sanojen tunnistamista ja kielellistä esitystapaa tietyssä kontekstissa. Nämä ovat perustana sujuvaan kielten kääntämiseen. Panostamme erityisesti siihen, että tekoäly ymmärtää keskustelun kokonaisuutena ja huomioi myös ympäristötekijät – esimerkiksi sen, missä tilanteessa ja kenen välillä tulkkausta käytetään. Taustamme ihmistulkkaustyössä on tässä korvaamaton etu. Tiedämme, mitä laadukas tulkkaus todella vaatii, ja rakennamme tekoälyratkaisumme sen ymmärryksen päälle. 

Julkinen sektori näyttää suuntaa ketteryydellään

Tekoälytulkkauksen kysyntä kasvaa kohinalla. Asiakkaamme ovat käyttöönoton eri vaiheissa, osa alkuselvityksissä, kun taas toiset hyödyntävät palvelua jo erittäin aktiivisesti. Erityisen ison vaikutuksen Saloseen on tehnyt julkinen sektori.

”Usein kuulee puhuttavan, että julkinen sektori olisi hidas reagoimaan muutoksiin. Tämän asian suhteen tilanne on ollut täysin päinvastainen! Julkisorganisaatiot ovat lähteneet tähän muutosaaltoon mukaan uskomattoman rohkeasti ja avoimin mielin”, Salonen iloitsee.

Tekoälytulkkausta hyödynnetään eniten arkisissa vuorovaikutustilanteissa, kuten työnhakuun liittyvissä neuvonnoissa, hoitajavastaanotoilla ja varhaiskasvatuksen keskusteluissa – tai kun ihmistulkkia ei ole saatavilla. Asiakkaat hakevat siitä ennen kaikkea joustavuutta, nopeutta, kustannustehokkuutta ja sensitiivisyyttä. Tilanteeseen ei aina haluta läsnä kolmatta osapuolta, vaikka ihmistulkkia sitookin tiukka vaitiolovelvollisuus.

Kehitystyö jatkuu – ihmistulkki säilyttää silti paikkansa

Tekoälytulkkaukseen liittyy myös tunnistettuja haasteita, jotka näkyvät eri kieliparien käännöslaadussa sekä erikoisalojen terminologiassa.

”Tekoälytulkkauksen toteuttaminen on jatkuvaa tasapainottelua laadun ja nopeuden välillä. Vastaamme näihin haasteisiin jatkuvalla kehityksellä, ammattialakohtaisella sanastotyöllä sekä arvioimalla uusia teknologiaratkaisuja. Tavoitteena on, että tekoälytulkkaus toimii sujuvasti eri käyttöympäristöissä, ja parannamme myös käyttäjien ohjausta tekoälytulkkauksen käytön kynnyksen madaltamiseksi", Walli selventää.

Salosen mukaan etukäteisepäilykset ovat hälvenneet arjessa nopeasti. Itse tulkattavat ovat ottaneet teknologian vastaan uteliaasti, ja pyyntöjä vaihtaa tekoälystä ihmiseen tulee käytännössä hyvin vähän.

Vaikka tekoälytulkkaus on erinomainen renki, se ei silti ole korvaamassa ihmistä. Tietyissä tilanteissa ihmisen tuoma kulttuurillinen ymmärrys, empatia ja kyky lukea hienovaraisia nyansseja ovat korvaamattomia. Tulkalla ihmistulkkia suositellaan edelleen tunteikkaisiin ja raskaisiin keskusteluihin, mielenterveys- ja lapsiasiakkaiden kohtaamisiin, juridisiin asioihin sekä moniammatillisiin palavereihin.

Tulevaisuuden tulkkaus syntyykin ihmisen ja tekoälyn toimivasta yhteispelistä. Kun tekoäly hoitaa nopeat arjen rutiinit, ihmistulkkien arvokasta asiantuntemusta riittää paremmin niihin tilanteisiin, joissa inhimillistä läsnäoloa tarvitaan kaikkein eniten.